Ossi Ojutkangas — sodassa kaikkia vastaan "En yritä loukata ketään erityisesti, vaan tasapuolisesti kaikkia." - Kalervo Palsa

Länsimainen jättisupermarket on ahdistava paikka

  • Ruma ei saa kavereita!
    Ruma ei saa kavereita!

Kun asuin vielä Tampereella, keskustelin usein vaimoni kanssa silmäleikkauksista. Keskustelun käynnisti usein rautatieaseman tunnelissa sijaitsevat mainokset. Siellä oli vuodesta toiseen aina se sama mainos, jossa vakuuttavan oloinen kirurgilääkäri seisoo mainostekstin vieressä. Se pisti pohtimaan, että onko likinäkökin todella ”sairaus” josta on ihmisen olisi hyvä päästävä eroon. Suomessa leikkaus on aika monen tuhannen euron juttu, mutta vähän halvemmalla pääsee Virossa. Täytyy vain ottaa pieni riski, sellainen joka yleensä leikkauksiin liittyy. Marginaalisia leikkausten epäonnistumisia kiinnostavampaa on setapa jolla silmäleikkauksia mainostetaan. Niissä mm. usein vihjaillaan, että esiintymiskyky ja itsetunto kohenevat leikkauksen myötä. Annetaan ymmärtää, että silmälasit jollain tavalla haittaavat itsetuntoa ja syövät esiintymisvarmuutta. Kertooko tämä jotain todellista silmälaseja käyttävien ihmisten elämästä? Omasta puolestani vastaisin, että ei. En ole huomannut tuollaisia haittavaikutuksia silmälaseilla. Mainokset eivät ainoastaan peilaa tämän hetken todellisuutta, vaan myös muokkaavat sitä haluaamansa suuntaan. Millainen se suunta on?

Kuvitellaan vuosi 2080, jossa monet asiat ovat länsimaissa varsin hyvin. Jonkinlainen notkahdus elintasossa tapahtui aikaisemmin kun ihmiskunta joutui pakon edessä luopumaan fossiilisista polttoaineista. Jokunen sotakin silloin käytiin, mutta niistä useimmat länsimaat ovat jo toipuneet. Vuonna 2080 käytetään uusiutuvia energianlähteitä ja talouskasvukin on palannut takaisin entiselle tasolleen. Raaka-aineiden kierrätysprosentti on länsimaissa erittäin suuri, mutta kehitysmaissa ollaan tietysti vielä pahasti jäljessä. Köyhien maiden ongelmat kuten nälänhätä ovat yhä läsnä. Aivan kuten tänäkin päivänä, Kambodzassa silmälasit lapsen silmillä on merkki perheen vauraudesta. Likinäköisellä lapsella on huonot lähtökohdat käydä peruskoulu loppuun jos ei näe liitutaulun tekstiä. Vain varakkaimmilla vanhemmilla on varaa sellaiset ostaa. Samaan aikaan silmälaseista on tullut länsimaissa merkki päinvastaisesta: alempaan sosiaaliluokkaan kuulumisesta. Länsimaissa jo ajatellaan pääsääntöisesti niin, että silmälasit ovat merkki köyhyydestä tai jopa siitä, ettei välitä omasta ulkonäöstään. Vähän kuin olisi jättänyt hiuksensa pesemättä. Miksi ihmeessä se pitää niitä rumia kapistuksia silmillään? Ärsyttääkseenkö muita? Tai sitten säälitään, kun reppanalla ei ole varaa leikkaukseen.

Väitän, että silmäleikkaukset ovat suurimmaksi osaksi osa samaa trendiä kuin kauneusleikkauksetkin. Silmäleikkauksia markkinoidaan samalla äärimmäisen ulkonäkökeskeisellä retoriikalla jossa "hyvät ihmiset" itsestäänselvästi pyrkivät "näyttämään hyviltä" ja lääketiede on valjastettu palvelemaan tuota tavoitetta. Taustalla on usein kuolemanpelko jota lievittääkseen rypyt tasoitetaan botoxilla, jotta syntyisi edes illuusio kuolemattomuudesta. Silmäleikkaus ei suoraan vertaudu tuohon, mutta toisaalta silmäleikkauksiakin markkinoidaan täysin samanlaisella retoriikalla kuin kauneusleikkauksiakin. Länsimainen kulttuuri muuttuu koko ajan ulkonäkökeskeisemmäksi. Ihmisen menestys ja ”hyvyys” mitataan sillä kuinka komea, viehättävä ja hyvännäköinen tämä on. Katsokaa kuvia Silvio Berlusconista. Siinä on mies, jonka kasvoja on operoitu paljon jotta hän näyttäisi mahdollisimman vähän 77-vuotiaalta. Tällä menolla tulevaisuudessa vain aniharva poliitikko pystyy välttämään leikkaukset. Luonnollinen, ulkoisesti näkyvä vanheneminen kun tuottaisi negatiivisia konnotaatioita äänestäjissä. Kukapa äänestäisi ”epäviehättävää” tai ”rumaa” poliitikkoa? Valitettavasti tällaiset pinnalliset asiat vaikuttavat äänestäjiin paljon — muuten Berlusconikaan ei olisi niin suosittu.

Tämän kehityksen merkit on nähtävissä Suomessa jo nyt. Esimerkiksi peruskoulujen naisopettajista yhä useampi korjaa ulkonäköään kauneusleikkauksilla. Näin normi siitä, että opettajankin on oltava ”hyvännäköinen” vahvistuu. Voiko enää todella puhua ”yksilön vapaasta valinnasta”, ikään kuin se tapahtuisi tyhjiössä vailla yhteiskunnan ilmapiirin vaikutusta? Tietysti joillekin silmien laserleikkauksesta voi olla oikeasti käytännön hyötyä. Esimerkiksi surffaus on harrastus, jossa silmälasit ovat totisesti ongelmalliset. Surffaajat ja muut heihin vertautuvat ryhmät ovat kuitenkin hyvin pieni osa väestöstä. Pelkästään heitä leikkaamalla ei tehdä suuria voittoja. Niinpä muutkin ihmiset on syytä saada uskomaan, että he tarvitsevat silmäleikkauksen. Yhä useampi alkaa pohtia, näytänkö minäkin rumalta laseineni. On inhimillistä olla sekä itsekriittinen, että toivoa toisten ihmisten hyväksyntää. Onko kuitenkaan täysin neutraali asia, että markkinamiehet käyttävät näitä inhimillisiä tuntemuksiamme häikäilemättömästi hyväkseen? Harva rikastuu sillä, että ihmiset ovat itseensä tyytyväisiä. Sen sijaan ulkonäkökeskeisen diskurssin edistämiseen kulutetaan tolkuttomia määriä rahaa. Länsimainen kapitalismi hyötyy ikävällä tavalla ihmisten epävarmuudesta. Siihen on kuitenkin vaikea puuttua, koska kritiikki voidaan aina vaientaa vetoamalla valinnan vapauteen. Mikä on yleensä hyvä asia. Kannatan itsekin varsin laajoja yksilönvapauksia. Enkä ole kannattamassa esim. silmäleikkausten kieltämistä. Pikemminkin suren sitä, että länsimaissa valinnan vapaus redusoituu liian usein pelkkään vapauteen ostaa mitä haluaa — niille joilla on rahaa. Tuossa valintojen jättisupermarketissa koen oloni ahdistavaksi, enkä suinkaan vapaaksi.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (4 kommenttia)

Ville Nieminen

Silmäleikkaus on kallis, mutta kalliita ovat myös silmälasit, joita pitää jatkuvasti uusia näön muuttuessa. Vaikea kuvitella tilannetta, kun ei itse laseja tarvitse, edes lukulaseja.

Silmälasit oli 1300-1900 -lukujen tekniikkaa ja leikkaushoito tämän vuosisadan alun tekniikkaa, Tekniikan kehittyessä näkö ja kuulo voidaan pian notmalisoida ilman leikkauksia ja apulaitteita.

Nythän suunta on se, että normaalin näkökyvyn omaavatkin joutuvat pian käyttämään ns. älylaseja eli virtuaalilaseja. Ainakin siihen saakka, että keksitään, miten kuvaa voidaan syöttää suoraan silmän näköhermoon.

Käyttäjän OssiOjutkangas kuva
Ossi Ojutkangas

Tietysti myös optikot koittavat mainostaa niin, että ihmiset uusisivat lasejaan mahdollisimman usein. Itselläni uusintaväli on ollut jossain 6-8 vuoden tuntumassa. Totta kai silmälaseihinkin saa paljon palamaan rahaa jos haluaa kalliit kehykset tai jotain muuta hintavampaa.

Millä tavoin normaalin näkökyvyn omaavat "joutuvat" käyttämään älylaseja tms.? Itse näen ne enemmänkin leluina joita jotkut toki ryhtyvät käyttämään, mutta ei niistä mitenkään välttämättömiä tule saatika pakollisia. Lisäksi nuo lasit voivat aiheuttaa myös haittaa. Ei kaikkiin paikkoihin päästetä sellaisia tyyppejä esimerkiksi sisään, jotka saattavat nauhoittaa kaiken laseillaan tai ainakaan siitä ei ole mitään takeita. Voin hyvin kuvitella, ettei moniin yökerhoihin tms. pääse tuollaiset lasit päässä.

Käyttäjän Minnamaarialax kuva
Minna-Maaria Lax

Silmälasit voivat olla myös asuste, persoonallisuuden jatke. Aluksi ne olivat ihan oudot, mutta kun niihin on tottunut, en näe mitään järkeä lähteä mihinkään operaatioon. Onhan laseista hankaluuksia silloin, kun tulee nopeita lämmönvaihteluita tai kunnolla hiotessa, mutta se on vain ohimenevää.

Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen

Minulla on pahimmillaan ollut -17 diopterin kuohuviinipullon pohjat nenälläni, ne olivat jo hankalat. Nyt monimutkaisten silmäleikkauksien jälkeen vain nelisen diopteria miinusta, kyseessä on siis synnynnäinen nk. maligni myopia. Meikäläisen näkökulmasta on naurettavaa ottaa riskejä mitättömien silmälasien tarpeen vuoksi.

Alun perin sarveiskalvon muotoilu on muuten kehitetty Japanissa, missä puolet kansasta on synnynnäisesti likinäköisiä, ja NL:ssa, jossa laskettiin, että se tulee kansantaloudelle halvemmaksi, kuin silmälasien valmistus.

Toimituksen poiminnat