*

Ossi Ojutkangas — sodassa kaikkia vastaan "En yritä loukata ketään erityisesti, vaan tasapuolisesti kaikkia." - Kalervo Palsa

Kasvot kohti Eurooppaa

Osallistuin jokin aika sitten Inspiraationa Eurooppa-lyhytelokuvakilpailuun. Ryhdyin tekemään lyhytelokuvaan melko kiireessä kaikkien muiden projektien ja opintojen ohessa, enkä siksi ihmettele, että kilpailun voiton vei parempi työ. Matka oli kuitenkin tärkeämpi kuin päämäärä: kilpailun vuoksi jouduin pohtimaan paljon sekä omaa, että Suomen suohdetta Euroopan Unioniin. Sain samalla suollettua EU-näkemykseni tähän 5 minuutin videoon, pois toisesta paljon tärkeämmästä projektista johon tällaiset EU-pohdinnat eivät oikeastaan kuulu ollenkaan. Tänne Uuteen Suomeen ne kuitenkin kuuluvat. Tästäpä en ole tänne aiemmin juurikaan kirjoittanut, joten korjataanpa puute saman tien!

Voisi luulla, että kaltaiseni EU:hun pääosin myönteisesti suhtautuva, Bolognan prosessista tälläkin hetkellä hyötyvä opiskelija suhtautuu kaikkeen EU-vastaisuuteen kielteisesti. Väärin. Suhtaudun nuivasti perustelemattomaan EU-kritiikkiin aivan yhtä lailla kuin puutteelliseen argumentaatioon ja yliampuviin uhkakuviin perustuvaan maahanmuuttokritiikkiin. Usein on toki vaikea kaivaa sitä asiallista kritiikkiä kaikenlaisten tunteenpurkausten ja asenteiden aallokosta. Enkä toki aina itsekään jaksa alkaa kaivamaan kaikkien ihmisten EU-vastaisia kompostikasoja löytääkseni sieltä jotain hyvääkin. Sellaisen havainnon olen kuitenkin tehnyt, että tämän asiallisen EU-kritiikin löytäminen on viime vuosina aikoina helpottunut. Asiallista kritiikkiä tuovat esiin yhä useammat poliitikot ihan itse. Joitakin EU-myönteisiä ihmisiä tämä saattaa pelottaa. Heille saattaa tulla sellainen tunne, että mitä enemmän EU:n ongelmista puhutaan, sitä suuremmiksi ne paisuvat ja sitä suuremmaksi muuttuu EU-vastaisen populismin painoarvo politiikassa. Tunne on varmasti todellinen, mutta se johtaa helposti väärille urille — etenkin suomalaisessa keskustelukulttuurissa jossa on perinteisesti saanut vallita vain yksi ainoa totuus.

Uskon, että Suomen liittyminen EU:hun 90-luvulla oli paljolti myös hivuttautumista pois Venäjän vaikutuspiiristä. Tätä monet EU-kriitikot eivät halua ottaa huomioon eteenkään nyt Ukrainan tilanteen jälkeen. On maita joilla on selkeä mahdollisuus ”kolmanteen tiehen” kuten vaikkapa Sveitsi ja Norja, mutta mielestäni Suomi ei noiden maiden joukkoon kuulu. Suomella ei ole yksinkertaisesti varaa sooloiluun ja pakkomielteinen haaveilu moisesta muistuttaa vähän suurudenhulludessaan jatkosodan aikaista Suur-Suomi haaveilua. Suomen kun pitäisi olla juuri sellainen pärjätäkseen kansainvälisten liittoutumien ulkopuolella. EU:n lisäksi sellainen olisi Euraasian unioni. Kuinka moni EU:n vastustaja itsekään pitää tuota täysin ongelmattomana tai peräti hyvänä vaihtoehtona? Kuvaavaa onkin se, etteivät edes kommunistit kehdanneet EU-vaalien aikana sanoa suoraan kannattavansa Euraasian unionia Suomelle sopivana vaihtoehtona. Asiasta vain lähinnä vihjailtiin puhumalla epämääräisesti kansainvälisen yhteistyön lisäämisestä Itä-Euroopan maiden kanssa. Kommunistitkin halusivat kalastaa ääniä populistella EU-vastaisuudella jossa mitään konkreettisia vaihtoehtoja ei isketä pöytään. Ei toimi, sillä EU:n vastustajat ovat jo löytäneet poliittiset kotinsa pääasiassa Perussuomalaisista ja Keskustasta. Tietysti heistäkin löytyy EU:sta eroamista fantasioivia änkyröitä, mutta sellaisilla näkemyksillä varsinaista politiikkaa ei kuitenkaan tehdä. Kunnioittaisin kommunisteja paljon enemmän jos he olisivat rehellisesti änkyrä vaihtoehto, joka selkä suorana kannattaisi tiiviimpää suhdetta Venäjään Euraasian Unionin muodossa. Mutta olisihan se aika hurjaa puhetta näin Ukrainan tapahtumienkin jälkeen.

Nyt kun perussuomalaiset mainittiin, jatketaanpa heistä. On ollut mielenkiintoista seurata kuinka todellisuuden asettamat rajat ovat heitäkin laittaneet ruotoon. Esimerkiksi HS:n asiallisesti kirjoitetussa Jussi Halla-ahon haastattelussa Halla-aho myöntää, ettei EU ole vain pahasta. Siinä on vain vikoja joita Halla-aho haluaisi muuttaa, esim. ihmisten vapaa liikkuvuus jota Halla-aho haluaisi purkaa. Näin Halla-aho nousee kommunisteja vakavasti otettavammaksi poliitikoksi joka ei pelkästään huutele puskista vastalauseita ilman todellisia vaihtoehtoja. Vaikka en Halla-ahon kanssa samaa mieltä olekaan useimmista asioista, tästä voin hänelle nostaa hattua. Perussuomalaisten itsensä kannalta tämä on sekä hyvä, että huono asia. Hyvää on se, näin perussuomalaiset osoittavat kykenevänsä ihan oikeaan reaalipolitiikkaan. Heidän kanssa eri mieltä olevien puolueiden on silloin pakko ottaa kantaa perussuomalaisten näkemyksiin. Heitä ei voi sivuuttaa pelkkänä räkyttävänä populistiporukkana vaan on kyettävä argumentoimaan vaikkapa juuri Halla-ahon näkemyksiä vastaan. Muuten kritiikki sataa niin sanotusti vain persujen omaan laariin. Huonoa on kuitenkin se, että perussuomalaiset ovat aikaisemmissa vaaleissa haalineet paljon ääniä juurikin populistella vaahtoamisella jossa EU:sta eroamistakin on väläytelty useita kertoja. Halla-aho ei kuitenkaan sellaista selkeästikään aja. Mitä ajattelevat ne perussuomalaisia aiemmin äänestäneet, jotka haluavat paljon EU-vastaisempaa politiikkaa? Heidän näkökulmastaan Perussuomalaiset saattavat pelata kaksilla korteilla: kerätään äänet niin äärimmäisiltä EU:n vastustajilta kuin maltillisemiltakin (jotka ovat helposti pois Keskustalta). Sitten kun tulee poliittisten tekojen aika on aika mahdotonta miellyttää molempia. Sama ongelma koskee tietysti myös Keskustaa. On aika kuvaavaa, kuinka Keskustan mepeiksi päätyi Paavo Väyrynen ja Olli Rehn. Olisikin mielenkiintoista tietää missä asioissa Väyrynen ja Rehn ovat samaa mieltä.

Maahanmuuttokin oli aiempina vuosina sellainen aihe, etteivät Kokoomus, SDP, Keskusta, RKP, Vihreät ja Vasemmistoliitto halunneet nostaa niiden ongelmia keskusteluun ollenkaan. Sen sijaan haluttiin vaientaa keskustelu pahimmillaan leimaamalla ongelmien esille nostajia rasisteiksi. Tietysti asiallisen maahanmuuttokritiikin seassa esiintyi sekä kyseenalaisia näkemyksiä, että epämääräisempää nuivuutta vieraita kulttuureja kohtaan. Sellaista en itse missään nimessä allekirjoita. Silti on totta, ettei noin 5 miljoonan asukkaan Suomi voi ottaa määrättömästi  esimerkiksi pakolaisia. Suomi voi ottaa heitä jonkin verran ja siitä sitten voidaan kiistellä, mikä tuo määrä on. Siitä kuitenkin olen eri mieltä, että ”hallitsematon maahanmuutto” olisi tällä hetkellä Suomen suurin ongelma, kuten turhankin monet maahanmuuttokriitikot tuntuvat ajattelevan. Ei Suomeen nytkään pääse noin vain — pakolaiskiintiöt ovat olemassa jo nyt. Joidenkin vouhottaman ”islamisaation” sijasta olisi paljon tärkeämpää keskustella juurikin EU:sta ja sen kehityksestä Suomen kannalta. EU:n ongelmista käyty keskustelu on ollut Suomessa välillä aivan yhtä hankalaa kuin maahanmuutosta. Vaikka itse olenkin pääasiassa EU-myönteinen, en pidä esimerkiksi erityisesti Kokoomuksessa esiintyvästä ”fantastisesta” EU-politiikasta jossa ongelmat sivuutetaan ihan samalla tavalla kuin maahanmuuttokeskustelussa. EU:ssa on ongelmia ja tulee olemaan lisää jatkossakin. Siksi niistä ongelmista tulee puhua ja niihin täytyy yrittää vaikuttaa kaikin mahdollisin keinoin.

Tässä tehtävässä perussuomalaiset ovat ottaneet monta askelta lähemmäs todellisuutta kuin omanlaistaan ”fantastista” politiikkaa ajavat kommunistit. En ole monistakaan asioista perussuomalaisten kanssa samaa mieltä, mutta on hienoa kuinka hekin ovat vähitellen jättäneet ”uliuliuli”-huutelun vähemmälle ja kääntäneet kasvonsa kohti Eurooppaa. Toivon mukaan se johtaa myös sellaiseen kypsymiseen, ettei espanjalaisiakaan enää redusoida pelkästään ”raha-asiansa sössineiksi etelän luusereiksi”. Sitä enemmän he ovat eurooppalaisia joiden kanssa voi olla paljonkin yhteisiä tavoitteita. Kuten vaikkapa se, ettei ”euroopan yhtenäisyyden nimissä” hävitetä Suomesta jokamiehen oikeuksia sen enempää kuin Espanjasta siesta-perinnettäkään. EU:n ongelmista ja valuvioista kärsivät ihan kaikki, kansallisuuksista riippumatta. Eikä niitä vikoja pysty korjaamaan suomalaiset yksin, muita Euroopan kansoja kunnioittamatta.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (23 kommenttia)

Käyttäjän suburbian kuva
Sini Lappalainen

Persut ajavat kaksilla rattailla niin kauan kun se on mahdollista ja äänestäjät lataavat heihin panoksia.
Sellainen puolue joka uskaltaisi ryhtyä käänteiseen populismiin olisi ainoa lääke. Puolue joka ei lupaisi yhtään mitään vaan esittäisi vaatimuksia. Jonkinlainen uustolstoilaisuus voisi olla lääke.

Käyttäjän OssiOjutkangas kuva
Ossi Ojutkangas

Jonnekin ihmisten purettava ärtymyksensä ja tyytymättömyytensä nykyisiä hallituspuolueita, varmaan ennen kaikkea Kokoomusta kohtaan. Ainakin itse pidän yleisellä tasolla (tietyin varauksin) parempana persujen äänestämistä kuin äänestämättä jättämistä. Voin muuttaa mieltäni jos paidat alkavat vaihtua mustiksi ja ikävänlaiset liput liehua.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Maahanmuuutto on kertaluokkaa pienempi ongelma kuin talous. Mikäli talous olisi kunnossa ja samalla tietenkin työttömyys kohtuullinen ei maahanmuuttokaan olisi periaatteessakaan mikään ongelma.

Jari Leino

Vääränlainen maahanmuutto on monta kertaluokkaa suurempi ongelma kuin talous. Suomi voi aina tehdä Kreikat ja jättää velat maksamatta. Mitä tahansa talouteen tai verotukseen liittyvää lakia voidaan muuttaa yhdessä päivässä. Mutta vääränlaisen maahanmuuton seuraukset ovat peruuttamattomia. Niitä ei voida korjata edes tekemällä natsi-Saksat.

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari

Ulkomaalaispoliisi ja maahanmuuttovirasto eivät ole täysin sokeita ongelmille, joita jotkut tahot eivät edes halua nähdä:
http://yle.fi/uutiset/helsingin_ulkomaalaispoliisi...
Kuka muistaa vielä Eila Kännön? :D

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari

Onnittelen Sinua, kun tartuit tuohon Espanja-mahdollisuuteen.

Ihan hyvä näkökulma oli videossakin. Paljon hyviä juttuja. Puhuit Bolognan prosessista ja Erasmus-vaihdosta. Mutta mitä oli ennen EU:a?

Sain mm. opiskelijana/ tutkijana nauttia Alankomaista, vaikkemme edes kuuluneet EU:hun. Samoin vietin 3 vuotta työskennellen ja opiskellen yliopistossa USA:ssa hankkimalla sieltä työn, stipendin ja opiskelupaikan aivan itse. Paikan valinta perustui omiin kiinnostuksen alueisiin. EU-Erasmusta sain kokea ope-vaihtona Itävallassa noin 10 v. sitten ja NordPlussaa Bergenissä.

Yritän siis sanoa, että aina on oltu kansainvälisissä kanssakäymisissä, on lähdetty, palattu, työskennelty ja opiskeltu. Samankaltaisia mahdollisuuksia oli siis ennen EU:akin, muodot vain olivat vähän erilaiset. Joko (a) itsenäisesti tai (b) joidenkin organisaatioiden tai (c) valtioiden kulttuurisopimusten kautta.

Ja onhan meillä siis ollut myös oma NordPlus-ohjelma Pohjoismaiden välillä. :D
Saa nyt nähdä, miten tämä tilkku-Eurooppa kykenee hoitamaan itsensä kireässä pakkopaidassa, vai pitäisikö sen vähän höllätä, antaa tilaa erilaisuudelle ja eri kansojen erilaisille itsemääräämistoiveille.

P.S. Lisäys 8.25:
Missä ja milloin ovat siestan lakkauttamisidea tai jokamiehen oikeuksien tyrmääminen Suomessa tulleet Euroopan agendalle? Ei kai sentään "yhtenäistämis- ja tiivistämisprosessien" oheistuotteina?

Antti Jokinen

"Yritän siis sanoa, että aina on oltu kansainvälisissä kanssakäymisissä, on lähdetty, palattu, työskennelty ja opiskeltu. Samankaltaisia mahdollisuuksia oli siis ennen EU:akin, muodot vain olivat vähän erilaiset. Joko (a) itsenäisesti tai (b) joidenkin organisaatioiden tai (c) valtioiden kulttuurisopimusten kautta."

Juuri näin. Olen monesti naurannut, kun jotkut antavat ymmärtää, että opiskelu ja työnteko ulkomailla (euroopassa) on tullut mahdolliseksi vasta EU:n ansiosta.

Käyttäjän OssiOjutkangas kuva
Ossi Ojutkangas

En ole väittänyt, että opiskelu ja työnteko olisi tullut mahdolliseksi vain EU:n ansiosta. Sen sijaan olen väittänyt, etä se on sitä helpottanut suuresti. Lisäksi ulkomailla suoritetulla tutkinnolla on oikeasti jotain arvoa Suomessa juuri EU:hun liittyvän Bolognan prosessin ansiosta. Missä tahansa EU-maassa suorittanut maisteri on siis oikeutettu hakemaan jatko-opiskelijaksi vaikkapa Suomessa. Tietysti valintaan vaikuttaa hakijan gradu, osaaminen ynnä muu, mutta ilman Bolognan prosessia homma tyssäisi jo siihen ettei ole suomalaista tutkintoa. Tai vaikkapa niin, ettei suomalainen voi jatko-opiskella Saksassa koska hänellä ei ole saksalaista tutkintoa.

Tätä seikkaa merkittävämpää kuitenkin se suunta johon EU on työntänyt Suomea ihmisoikeuksien ja yhteiskunnallisen kehityksen suhteen. Ainakin itse näen arvoa sillä, että Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on arvostellut suomalaista lastensuojelua jossa kansalaisen oikeusturva jää liian usein toutumatta. Voin vain kuvitella, millä tolalla nämä asiat olisivat ilman EU:n niskaan hengittämistä. Historiallisista syistä suomalaisilla kun on aika suuri houkutus ottaa mallia Venäjästä ja lähteä rakentamaan yhteiskuntaa enemmän DDR-tyyppisen kontrollisyhteiskunnan suuntaan. Tietysti joidenkin mielestä se olisi ollut hyväkin juttu, mutta itse olen eri mieltä. Kannatan varsin laajoja yksilönvapauksia. Enkä luota siihen, että Suomi noita paljoakaan kehittäisi jos siihen ei olisi EU:n luomaa painetta.

Käyttäjän OssiOjutkangas kuva
Ossi Ojutkangas

Bolognan prosessihan tarkoittaa sitä, että EU-maiden korkeakoulututkinnot ovat yhteensopivia keskenään. Tietysti ennenkin on voinut tulla tällä tavoin suorittamaan maisterintutkintoa Espanjaan, mutta ennen Bolognan prosessia ei ole ollut mitään takeita siitä, että käykö se maisterintutkinnosta Suomessa. Jos siis nyt teen hyvän gradun, minulla on oikeasti mahdollisuus jatko-opiskeluun Suomessa. Ilman Bolognan prosessia tuo ei olisi mahdollista.

Erasmus-vaihdot ovat oma lukunsa ja niitä on totta kai ollut ja nytkin Erasmus-vaihdon piiriin kuuluu muitakin kuin EU-maita. Paperityötähän se vähentää jos tutkintoja voi vertailla keskenään ja eri maissa on edes suurinpiirtein samantyyppinen järjestelmä käytössä. Jos olisin tullut tänne 80-luvulla opiskelemaan, olisipa paperisota saanut olla melkoinen. Toisaalta ei täällä olisi silloin ollut koko tätä yliopistoakaan ja sen varsin arvostettua Bellas Artes-yksikköäkään.

En siis tietenkään tarkoittanut, etteikö kansainvälisyyttä olisi ollut ilman EU:ta. EU on kuitenkin helpottanut sitä huomattavasti ja ainakin itse olen hyötynyt nimenomaan Bolognan prosessista.

Yritin äsken löytää taannoista Helsingin Sanomien juttua, mutta en sitä enää löytänyt. Siinä kerrottiin juurikin Espanjaan kohdistuvista paineista lopettaa siesta-perinne joka on tärkeä lepohetki keskellä päivää varsinkin maan kuumilla seuduilla. Jutussa tuotiin esiin juuri se, ettei siestaa ymmärretä siksi, ettei sitä muualla Euroopassa ole. Voin kuvitella, että varsinkin nyt Espanjan talouskriisin jälkimainingeissa moni suomalainenkin herkästi leimaa siestan pelkäksi laiskotteluksi ja yhdistää sen kielteisiin mielikuviin espanjalaisista ja heidän kulttuuristaan. Jos tuolle tielle lähdetään, pitäisi tasapuolisuuden nimissä tarkastella suomalaisia jokamiehenoikeuksia. Nekinhän voitaisiin nähdä epäilyttävänä sosialismina jossa ihmiset saavat kerätä vapasti toiset marjat ja sienet! Pointtini siis on, että vaikka Eurooppa on yhdentynty, ei sen tarvitse tarkoittaa tuollaista yhdenmukaisuutta josta varsin homogeeniseen kulttuuriin tottuneet suomalaiset helposti ryhtyvät fantasioimaan.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

"EU on kuitenkin helpottanut sitä huomattavasti ja ainakin itse olen hyötynyt nimenomaan Bolognan prosessista"

Ennen EU:ta oli hankalaa kun yhteydenpito piti suorittaa lankapuhelimilla mutta nyt EU:ssa on kätevää kun kännyköillä voi puhua mistä vain, minne vain. Pointtini on se että ilman EU:n voi tehdä yhteistyötä ja sopia opiskelijavaihdosta sekä tutkintojen hyväksymisestä eri maissa ja tämä ilman miljardien sopimusmaksua ja pakkoa hyväksyä samalla itselle haitallisia direktiivejä.

Käyttäjän ilkkah kuva
Ilkka Huotari

Suomessahan äänestettiin melko EU-mielisesti, toisin kuin monessa muussa maassa (tai ainakin muutos oli niissä huomattava), Ranska, Britannia, Tanska...

Videon sanoma olisi osunut maaliin paremmin kohdistettuna näihin maihin? Suomessa kriittisiä oli vain kourallinen.

Sinänsä video oli kyllä hyvä.

Jari Leino

"Suomella ei ole yksinkertaisesti varaa sooloiluun ja pakkomielteinen haaveilu moisesta muistuttaa vähän suurudenhulludessaan jatkosodan aikaista Suur-Suomi haaveilua."

Minä olen syntynyt Suomessa, joka oli itsenäinen valtio. Elämäni parhaiden vuosien aikana Suomella oli oma, vapaasti kelluva valuutta. Ja kaikki oli oikein hyvin. Älä sano, etteivät vapaus ja itsenäisyys ole mahdollisia.

Suuruudenhulluudesta ja Suur-Suomi-haaveilusta sen verran, että

- noin sata vuotta sitten Saksan keisarikunta taisteli Venäjän keisarikunnan kanssa Ukrainan mustan mullan alueesta. Suomessa oli tällöin saksalaisia miehitysjoukkoja ja Suomi rukoili Saksan keisarin serkkupoikaa tms. kuninkaakseen.

- noin 70 vuotta sitten Hitlerin Saksa taisteli Stalinin Neuvostoliiton kanssa Ukrainan mustan mullan alueesta ja öljystä. Suomessa oli tällöin saksalaisia joukkoja ja Suomi taisteli Saksan rinnalla ja kuinkas sitten taas kävikään.

- juuri nyt Saksan johtama Eurostoliitto taistelee Putinin johtaman Venäjän kanssa Ukrainan mustan mullan alueesta ja öljystä. Suomi on asettautunut pakotteissa Saksan rinnalle ja kuinkas sitten käykään...

Käyttäjän suburbian kuva
Sini Lappalainen

Ossi sinulla on todella kyky esittää ajatuksia ymmärrettävästi mutta yksinkertaistamatta ja ilman demagogiaa. Silloin jopa keskustejijat kommenteissaan tulevat kuin piiriisi ja pois eipäs juupas - huutelun maailmasta.

Käyttäjän ilkkah kuva
Ilkka Huotari

"yksinkertaistamatta ja ilman demagogiaa."

En kyllä ymmärtänyt, miksi EU-vastaisuus piti tässä leimata jotenkin "populistiseksi".

Käyttäjän suburbian kuva
Sini Lappalainen

Meinaatko että minä leimasin?

Käyttäjän ilkkah kuva
Ilkka Huotari Vastaus kommenttiin #16

Blogissa leimattiin, esim.

"Heille saattaa tulla sellainen tunne, että mitä enemmän EU:n ongelmista puhutaan, sitä suuremmiksi ne paisuvat ja sitä suuremmaksi muuttuu EU-vastaisen populismin painoarvo politiikassa. "

Käyttäjän suburbian kuva
Sini Lappalainen Vastaus kommenttiin #17

Jos nyt siis edustat EU-vastaisia omalta osaltasi niin miten sinusta EU-vastaisten kuuluu toinia ja allekirjoitatko kaiken EU-vastaisuuden ja kaikkien EU-vastaisten toimintatavat?

Käyttäjän ilkkah kuva
Ilkka Huotari Vastaus kommenttiin #18

Vähän laaja kysymys? Toki EU:ta saa vastustaa, se on ihan sallittua.

PS on ilmeisesti muuttanut kantaansa EU-myönteisemmäksi, mikä on vähän pettymys. On se silti kriittisin näistä vaihtoehdoista, joilla on kannatusta.

Esim. UKIP on EU-vastainen ja sai vaalivoiton. Onko tässä jotain vikaa?

Käyttäjän suburbian kuva
Sini Lappalainen Vastaus kommenttiin #19

Siis vältit kysymyksen (ainakin osittain) ja siirryit jankkaukseen.
Tuo lauseesi "toki EU-ta saa vastustaa, se on ihan sallittua". Ei edistä yhtään mitään.
Olen pettynyt sinuun!

Käyttäjän ilkkah kuva
Ilkka Huotari Vastaus kommenttiin #20

En varmaan edes ymmärtänyt kysymystä.

Käyttäjän suburbian kuva
Sini Lappalainen Vastaus kommenttiin #21

No minullakin on sellainen tunne että se sitaatti joka sinusta oli leimaamista oli vain kritiikkiä osaa sitä eu-kritiikkiä vastaan mitä monella taholla tehdään. Vähän kun oltaisiin laivassa valtamerellä ja laivassa huomattaisiin vikoja. Minusta siinä voi toimia monella tapaa. Esim lähimmän sataman etsiminen. Tai kapinan ja pelottelun tie.

Käyttäjän ilkkah kuva
Ilkka Huotari Vastaus kommenttiin #22

Niin, ehkä sitä EU-vastaista populismiakin on olemassa, en ole ihan varma. Pitäisi taas olla niitä esimerkkejä.

Esim. tämä:

"perussuomalaiset ovat aikaisemmissa vaaleissa haalineet paljon ääniä juurikin populistella vaahtoamisella jossa EU:sta eroamistakin on väläytelty useita kertoja"

Kyllähän EU:sta eroaminen on ihan oikea vaihtoehtokin, miksi ei olisi. Mutta jos populismia on sitten se, että ei oikeasti olla sitä mieltä, niin olkoon niin. Joka tapauksessa on puolueita, jotka ajavat tuota linjaa (esim. IPU ja vaikka UKIP).

Toimituksen poiminnat