Ossi Ojutkangas — sodassa kaikkia vastaan "En yritä loukata ketään erityisesti, vaan tasapuolisesti kaikkia." - Kalervo Palsa

Yksisilmäinen tehokkuustuuba ei ole vain hallituspuolueiden ongelma

Finlandia-palkittu Laura Lindstedtin puhe on herättänyt paljon huomiota. Siitä on seurannut niin kiitosta kuin ankaraa kritiikkiäkin. Tässä kirjoituksessa keskityn hänen saamastaan kritiikistä ennen kaikkea Tere Sammallahden kirjoitukseen. Samanhenkisiä näkemyksiä on ollut Facebookissa muillakin vähemmän tunnetuilla ihmisillä, mutta Samallahti katsoi näkökulmansa olevan niinkin perusteellinen ja mietitty, että päätti julkaista sen blogikirjoituksena. Siksi se ansaitsee enemmän huomiota. Minua kiinnostaa Sammallahden näkemys myös siksi, että hän on ollut piraattien ehdokkaana eduskuntavaaleissa 2015. Etenkin viime vaaleissa suhtautumiseni piraatteihin oli varsin myönteinen, sillä he olivat selkeästi perustulomyönteisin puolue ja avoimia monien uudistusten suhteen (esim. kannabiksen dekriminalisointi). Vaimoni kuitenkin varoitti, että monen piraatin maailmankuva ei kuitenkaan vastaa omaani. Tällä hän viittasi erityisesti pyrkimykseeni luoda uraa taiteilijana, mikä näyttäytyy monen logiikkaa ja rationaalisuutta palvovan piraatin näkökulmasta täytenä järjettömyytenä ja ehkäpä myös silkkana typeryytenä. Miksi en tekisi jotain järkevämpää ja tuottavampaa? Samallahden blogikirjoitus onkin mainio siksi, että se tuo hyvin esiin piraateissakin pesivän, laajemmin ajan henkeen liittyvän hyvin yksisilmäisen rationaalisuuden ja tehokkuuden palvonnan.

Melko vähän aikaa sitten kirjoitin tänne Uuden Suomen blogiin satiirisen kirjoituksen säätiöiden myöntämistä apurahoista ja taiteen ”tarpeettomuudesta”. Koko kirjoituksen vol lukea täältä, mutta tiivistän tähän siitä olennaisimman. Lähdin kirjoituksessa siitä, että jos taide nähdään äärimmäisen jyrkästi silkkana turhuutena se voidaan silloin ongelmitta rinnastaa rahan polttamiseen roviolla. Taide on siis turhaa "harrastustoimintaa" ja jos keräämme kaikkien Suomessa toimivien säätiöiden taiteeseen tarkoitetut apurahat yhteen kasaan, tulee siitä varsin näyttävän kokoinen pino. Koska taide on turhaa, on sen käyttö rinnastettavissa tuon kasan tuikkaamiseen tuleen. Samallahden maailmankuva edustaa yllättävän vahvasti juuri tällaista ajattelutapaa, jossa taide on lähtökohtaisesti turhaa ja vastaavasti esimerkiksi tiede taas on tärkeää. Tämä näkemys tietenkin edellyttäisi sitä, että voimme etukäteen tietää mitkä tiedeprojektit ovat erilaisten tukien ja apurahojen arvoisia. Kenellä on kristallipallo tämän selvittämiseen? Moni luonnontieteilijäkin tietää, ettei asia ole näin yksinkertainen. Kristallipalloa ei todellisuudessa ole kenelläkään. Siksi ei ole yllätys, että varsin monet luonnontieteilijät eivät itse asiassa kannata taiteen apurahojen totaalista lopettamista ja pidä sitä turhana. Eivätkä myöskään koe, että vaikkapa Finlandia-palkitun kirjailjan apuraha olisi heiltä itseltään jotenkin pois tai jostain muusta syystä suurikin yhteiskunnallinen vääryys.

Samallahden kirjoitus kertoo siitä, että tällainen yksisilmäinen hyöty- ja tehokkuusajattelu ei ole vain hallituspuolueiden ongelma. Sellaista esiintyy paljon myös erinäisten libertaarien, oikeistolaisten ja ihan jopa vasemmistolaistenkin keskuudessa, ainakin jos kysytään satunnaiselta tehtaan työntekijältä asiaan mielipidettä. Siksi aihe on erittäin hyvä kohde populistiselle suosionkeräilylle. Kansan rivit saa yhtenäisiksi lähes silmänräpäyksessä kun muodostetaan yhteinen konsensus siitä kuinka taide on silkkaa turhuutta, paskanheittelyä ja kissantappovideoita. Eri asia on, onko tämä hyvä ja rakentava tapa kehittää suomalaista yhteiskuntaa. Itse asiassa ironista on, että piraattienkin kannattama perustulon vastustajat usein argumentoivat perustuloa vastaan samantyyppisillä, moraalisesta närkästyksestä kumpuavilla perusteilla. Monista ihmisistä saattaa tuntua moraalisesti ”väärältä” jos ihminen saa joka kuussa perustulona useita satoja euroja tekemättä mitään. Samasta syystä Lindstedtin saamat apurahat tuntuvat moraalisesti vääriltä, sillä niiden avulla hän on ”puuhastellut” kirjansa parissa eikä ole tehnyt ”tuottavaa työtä”. Väitän, että tuollainen yksisilmäinen tehokkuusajattelu on Suomen ongelma eikä pitkässä juoksussa tuo Suomelle niitä paljon kaivattuja innovaatioitakaan. Kun Neuvostoliiton aikana tuettiin raskasta teollisuutta joka idänkaupan avulla taloutta pyöritti, ajateltiin tuon riittävän. Kun Neuvostoliitto hajosi, olisi Suomi pulassa. Näen tässä yksiulotteisessa tehokkuusfanituksessa täysin saman yksisilmäisyydeen. Sillä logiikalla voimme tehdä "uudet Nokiat" toistamalla vanhaa ja kaikki uusi syntyy tyhjästä. Kaikki taide ei ole hyvää, mutta osa taiteesta aiheuttaa veren pierentää juuri siksi se on uutta. Ihminen suhtautuu uuteen usein hyvin epäluuloisesti. Tässä mielessä Samallahti on oikein turbokonservatiivi.

Oikeastaan minun pitäisi kiittää Sammallahtea siitä, että hän muistutti minua vaimoni aikaisemmista varoituksista. Hän osoittaa hyvin sen, kuinka populistinen ”tuet pois taiteelta (ja kaikelta turhalta)” on hyvin suosittu ajattelumalli myös piraateissa. Ei ole myöskään ihme jos tällaisessa tilanteessa monet taiteilijat juoksevat lopulta Teoston, Kuvaston ja muiden tekijänoikeusjärjestöjen syliin. Kuka heistä nyt viitsii ainakaan tuollaista puoluetta äänestää? Mikä erottaa piraatit vastaavanlaisia kulttuurinäkemyksiä esittävistä perussuomalaisista? Persujen taannoinen kulttuuriohjelma kulki täysin samanlaisia ajatuspolkuja pitkin. Ehkä vuoden 2011 eduskuntavaaleissa kulttuuriohjelmansa julkistaneet persut olivat aikaansa edellä. Nykyisin tällainen turhuuden ja hyödyttömyyden vastainen taistelu otetaan vakavasti laajemmin puoluekannasta riippumatta. Jotain Suomen nykytilanteesta kertookin se, että Samallahti jaksaa olla huolissaan juuri tästä eikä esimerkiksi ylikansallisten yritysten tekemästä veronkierrosta. Hyvä on, otan nyt hetkeksi annettuna tuon ajatuksen siitä, että veroja kiertävät ylikansalliset yritykset ja apurahoja myöntävät yksityiset säätiöt ovat täysin samalla viivalla. Molemmat siis kiertävät veroja, mutta kumman kohdalla kyse on vakavammasta yhteiskunnallisesta epäkohdasta johon tulisi ensin puuttua? Ehdotan, että aloitetaan niistä ylikansallisista yrityksistä. Se olisi ainakin omasta mielestäni huomattavasti parempi ja rakentavampi alku kuin itkeä Lindstedtin apurahoista. Toisinkin saa valita, mutta teen siitä omat johtopäätökseni.

 

EDIT: Ilmeisesti Samallahden poliittinen tausta on nykyisin Kokoomuksessa, minkä vuoksi korjasin ensimmäistä kappaletta. Joka tapauksessa Sammallahti oli Piraattipuolueen ehdokkaana vuoden 2015 eduskuntavaaleissa.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (3 kommenttia)

Käyttäjän OssiOjutkangas kuva
Ossi Ojutkangas

P.S. Lindstedtin puhe oli minusta noin 70% hyvä, mutta jossain kohdissa Lindstedt vetää överiksi. Tai ehkä en itse ole yhtä syvällä tuossa hänen edustamassaan poliittisessa diskurssissa. Esimerkiksi polttopullot on huono esimerkki jonkinlaisesta arvojen koventumisesta, sillä minun tietääkseni niitä on heitelty lähinnä Ylivieskassa (korjatkaa jos muistan väärin paikkakunnan, saattoi olla joku muukin paikka Pohjanmaalta) ja eivät mokomat edes osanneet sytyttää niitä. Amatöörit asialla – luultavasti yläasteikäiset mopopojat. Puhumalla polttopulloista itse asiassa annetaan kuva Suomesta jonain Malmönä palavine autoinen mikä on hyvin harhaanjohtavaa. Olisi ollut tyylikkäämpää Lindstedtiltä kommentoida esimerkiksi sitä kuinka yhä useampi suomalainen toivoo "väärää mieltä" tulevan raiskatuksi. Tuohon kiteytyy mielestäni paremmin arvojen ja keskustelun koventuminen kuin polttopulloihin. Hallitukseen kohdistuvassa kritiikissään Lindstedt oli kuitenkin mielestäni lähinnä vain oikeassa.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

"Tere Sammallahti

Espoo

Kokoomus"

Käyttäjän OssiOjutkangas kuva
Ossi Ojutkangas

Mielenkiintoista. Tämän linkin perusteella Samallahti oli viime vaaleissa ehdolla Piraateilla:

http://www.vaalikone.fi/eduskunta2015/uusimaa/ehdo...

Korjaan joka tapauksessa kirjoitusta sen verran, että puhun entisestä piraattiudesta. Kieltämättä tällaiset näkemykset istuvat varmaan paremmin Kokoomuksen. Ei kuitenkaan ole ensimmäinen kohtaamani piraatti jonka käsitykset taiteesta ja apurahoista ovat tällaiset. Jos olisi, en olisi puoluetta ottanut tässä yhteydessä tällä tavoin esiin.

Toimituksen poiminnat