Ossi Ojutkangas — sodassa kaikkia vastaan "En yritä loukata ketään erityisesti, vaan tasapuolisesti kaikkia." - Kalervo Palsa

Terveiden vanhusten "viimeinen pilleri" on pian länsimaista todellisuutta

Kirjoitin viime kuussa eutanasiasta blogikirjoituksen jossa käsittelin sitä kaupallisena palvelukonseptina jonka julkinen terveydenhuolto tulevaisuudessa kustantaa myös kaikille suomalaisille. Kaupallisena siis siten, että terveydenhuolto on pilkottu osiin, yksityistetty ja kunnat tilaavat sitten palvelut siltä joka ne halvimmalla tarjoaa. Aiheen pariin minut johdatteli Helsingin Sanomien juttu siitä, kuinka mielipidemittauksen mukaan suurin osa suomalaisista hyväksyy eutanasian osana terveydenhuoltoa. Luottamus valtioon ja sen kykyyn toteuttaa tämä oikein on siis vahva. Uutisen kommenttiosuus oli täynnä aiheelle tyypillistä "jokaisen oma valinta"-hehkutusta. Niinpä pohdiskelin sitten sitä, miten mahtaa tulevaisuudessa käydä itsemurhien ennaltaehkäisevälle työlle. Sehän pitäisi lopettaa jos jokaisen omaa tahtoa tulee ihan aina kunnioittaa. No, kirjoitukseni ei sillä kertaa saanut paljon huomiota. Julkaisuajankohta ei ehkä ollut paras mahdollinen. 

Nyt kuitenkin palaan asiaan siksi, että tänään uutisoitiin kuinka Hollanti suunnittelee avustettua itsemurhaa terveille vanhuksille. Asiasta oli juttu sekä YLEn sivuilla, että Helsingin Sanomissa. Olen jo vuosien ajan pitänyt mahdollisena tällaista kehitystä jossa eutanasian kritiikitön hypettäminen johtaa lopulta siihen, että terveillekin vanhuksille tarjotaan ns. viimeistä pilleriä. Tämä esitetään "jokaisen omana valintana", vaikka valinnat eivät tapahdu missään tyhjiössä. Onko se vain valinnan vapauden tehokasta toteutumista jos yhä useampi terve vanhus ottaa tuollaisen pillerin? Vai voisiko se kertoa kenties jostain muista epäkohdista joihin ei ehkä ole puututtu tai haluttu puuttua? Mitä tällainen kertoo yhteiskunnan arvoista?

Tässä vuosien saatossa yritykseni avata keskustelua noista kysymyksistä on ollut hyvin turhauttavaa. Yleensä keskustelua ei nimenomaan haluta käydä vaan se ohitetaan yleensä sillä perustella, että kalteva pinta nyt vain on argumentaatiovirhe ja sillä siisti. Joka siihen turvautuu on todennäköisesti uskovainen ääliö ja eihän sellaisten kanssa nyt ylipäätään tarvitse keskustella. Itse en kuulu mihinkään uskontokuntaan, mutta ehkäpä sitten olen ääliö kun olen havaitsevinani Hollannin olevan aika liukkaasti kaltevalla pinnalla. Ei tässä kyse ole vain uskomisesta Jumalaan vaan ihmisarvoon ja siihen, voidaanko tällä tavoin mahdollistettu eutanasia saada toimimaan ilman haittavaikutuksia. Tähän ihmiset tuntuvat monet suomalaiset uskovan vahvemmin kuin keskiverto luterilainen uskoo Jumalaan. Mikä on kiintoisaa, sillä terveydenhuoltoa ja valtion toimintaa ylipäätään arvostellaan monissa muissa asioissa hyvinkin ankarasti. Tässä kohtaa ilmeisesti se voi vain ikään kuin maagisesti onnistua. Vaan kuka sen voi oikein luvata?

Se uskonko Jumalaan taitaakin olla tässä aika epäoleellista. Oleellista on se, etten usko sokeasti järjestelmään ja sen erehtymättömyyteen kun kyse on valinnan vapaudesta jonain pomminvarmana taikaratkaisuna jonka kanssa ei voida koskaan mennä metsään. Enkä ylipäätään hyväksy "edistyksen" nimissä lähes mitä tahansa. Ainakin tähän asti on ollut paljolti niin, että jos esittää kritiikkiä eutanasiaa kohtaan, on käytännössä ultramodernin länsimaisen yhteiskunnan vastainen. Asiasta oikeastaan saa olla vain yhtä mieltä tai muuten ei ole edistyksellinen. Kuten Jarkko Tontti taannoisessa HS:n kolumnissaan esitti, eutanasian vastustajat hyväksyvät kiduttamisen. 

Kertoisiko joku minulle miten sen hyväksyn, jos arvostelen eutanasian tarjoamista terveelle vanhukselle? Olen pelkkänä korvana.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (5 kommenttia)

Käyttäjän JuhaRiipinen kuva
Juha Riipinen

Ei terveitä ihmisiä minunkaan mielestäni tarvitse kuolemaan yhteiskunnan avustaa, mutta olenpahan kuitenkin sitä mieltä, että parantumattomasti sairaille ja tuskaisille eutanasia on mahdollistettava.

Arvokas kuolema on myös osa ihmisarvoa.

Käyttäjän OssiOjutkangas kuva
Ossi Ojutkangas

Vaan kuinka varmistetaan, ettemme päädy Hollannin tavoin kaltevalle pinnalle? Ilmeisesti yksi syy siihen miksi (aktiivista) eutanasiaa ei useimmissa maissa ole sallittu, on tämä irvokas "tasa-arvo-ongelma". Eli kun yksi ihmisryhmä saa oikeuden eutanasiaan (vaikkapa nämä joille itse sen mahdollistaisit), sitä vaativat pian muutkin. Ja koska tasa-arvo (ja valinnan vapaus) ovat superargumentteja, näin eutanasia sitten etenee muuhunkin kuin mihin se alunperin tuli. Kuka voi taata, ettei näin käy? Joutuuko joku vastuuseen jos käykin? Epäilen vahvasti, että ei kukaan.

Olli Nurmi

Mille kaltevalle pinnalle?

Tottakai pitää varmistua ettei eutanasian mahdollisuutta käytetä väärin. Ymmärtääkseni juuri hollannissa on olemassa komitea, joka tekee päätöksen siitä onko kyseessä todellakin henkilön oma tahto ja onko hän tarpeellisissa hengenvoimissa arvioidakseen tätä päätöstä itselleen.

Nyt kun olet näppärästi todennut, että jossain asioissa kalteva pinta on ihan validi argumentti (toki sillä rajoituksella, että kaltevan pinnan argumentti juuri ei implikoi kausaalisuutta. Vain koska syödään eläinten lihaa, ei ole syytä olettaa, että kohta syötäisiin myös ihmisten lihaa). Toki sinulta jää näyttämättä, että miksi se, että jotakin asiaa voidaan käyttää väärin, olisi syy jättää se kokonaan implementoimatta? Metsästyskiväärejä voidaan käyttää myös muuhun kuin metsästykseen ja joskus oikeusjärjestelmä tuomitsee viattomia. Eikä näissä kumissakaan ole kuitenkaan ongelmaa.

Käyttäjän OssiOjutkangas kuva
Ossi Ojutkangas Vastaus kommenttiin #4

Jo vuosien ajan on keskusteltu aktiivisesta, yhteiskunnan tarjoamasta eutanasiasta tilanteissa joissa ihminen kärsii kovista fyysisistä kivuista esim. parantumattoman sairauden vuoksi. Sanotaan nyt karkea arvio, että tällaisia tapauksia Suomessa on 1 prosentti. Tässä puhutaan eutanasiasta sellaisena jossa se voi mielestäni olla perusteltu. En siis ole kategorisesti eutanasiaa vastaan.

Seuraavaksi keskustelussa pohditaan sitä, että miksi eutanasia sallitaan vain fyysisestä kivusta kärsiville. Esitetään, että henkinen tuska voi olla aivan yhtä suuri. Fyysisen kivun sijasta puhutaankin yleisemmin kärsimyksestä, joka on kuitenkin paljon abstraktimpi ja kulttuurisidonnaisempi käsite kuin fyysinen kipu. Näin tuo yksi prosentti alkaa muuttuakin suuremmaksi. Ei enää puhuta vain harvinaisista tapauksista vaan paljon useammista.

Sitten ollaankin jo tässä, että täysin terveelle vanhukselle haluttaisiin tarjota eutanasiaa. Ei puhuta enää edes kärsimyksestä vaan "elämään kyllästymisestä" tai "täyden elämän elämisestä" jonka ihminen haluaa jo lopettaa. Ymmärrätkö nyt missä se kalteva pinta on? Lähdimme liikkeelle yhdestä (tai vieläkin pienemmästä) prosentista tapauksia, mutta olemme pisteessä jossa kenelle tahansa oikeastaan pitäisi antaa viimeinen pilleri jos hän vain sitä itse haluaa. Ihmisen oma tahto ei kuitenkaan ole mitenkään ongelmaton. Onko mielestäsi vain "tehokasta valinnan vapauden toteutumista" jos tulevaisuudessa terveistä vanhuksista yhä useampi valitsee eutanasian? Vai kertooko se kenties jostain muustakin?

Kuten Kalle Könkkölä on todennut, eutanasia jakaa ihmiset niihin joita kannustetaan elämään (vaikka haluaisivatkin ehkä kuolla juuri nyt kysyttäessä) ja niihin joille yhteiskunta tarjoaa kuolemaa. Vaatii aikamoisen vahvaa luottamusta yhteiskuntaan ja järjestelmään, ettei näe tässä jäätävän paljon mahdollisuuksia erehdyksiin tai jopa ihan väärinkäytöksiin. Mutta niistähän ei tietenkään tarvitse keskustella jos nyt julistetaan "luonnontieteelliseksi faktaksi" se, että kalteva pinta on argumentaatiovirhe. Case closed & happy end.

Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen

--Niinpä pohdiskelin sitten sitä, miten mahtaa tulevaisuudessa käydä itsemurhien ennaltaehkäisevälle työlle. Sehän pitäisi lopettaa jos jokaisen omaa tahtoa tulee ihan aina kunnioittaa.

Tässä olet kyllä aivan oikeassa. Monet eivät näköjään ymmärrä sitäkään, että ihminen voi olla psykoottisesti masentunut, ja ruveta tappamaan itseään tai muita täysin virheellisen todellisuuskäsityksen ohjaamana. Itse he eivät sitä miellä; ja kun näitä ihmisiä tahdonvastaisesti hoidetaan, syytetään sitten lääkäreitä ja psykiatriaa vallankäytöstä ja ihmisoikeuksien rikkomisesta, kun psykoottista ihmistä koitetaan estää tappamasta itseään.

Toimituksen poiminnat